I’m So Blogging

Olin tänää riparitapaamisessa. Se alko kymmeneltä aamulla. Ja vielä sunnuntaina! Mitä kidutusta. Anyway, ei me oltu siellä ku kaks tuntia, eka tunti oli messuopetusta, toinen tunti ite messu. Oli kyl aika tylsää, koska messut ei todellakaan oo mitään mielenkiintosia tapahtumia, ainakaan mun mielestä. Me saatiin lappuset, joissa oleviin kysymyksiin piti vastata samalla ku kuuntelee vanhuksien laulavan virsiä ja papin saarnaavan leivästä. Siinä oli yks kysymys, joka oli tällänen: “Mistä pidit ja mistä et pitänyt messussa?” ja mun vastaus oli suunnilleen tää: “Pidin siitä, kun messu loppui. En pitänyt kirkon tuoleista, sillä niiden selkänojat olivat todella epämukavat.” Huomaa just miten paljon mua kiinnostaa. Mut oikeesti, niillä tuoleilla istuminen oli kidutusta!

Oon syöny tän viikonlopun aikana kymmenen mehujääpuikkoa. Vielä olis kaks jäljellä siitä 12-packista, minkä ostin eilen. Mä oon ihan kauhee pig, mä tiiän sen. Mä oon ihan varmasti sokeriaddikti, sillä saan suunnilleen vierotusoireita, jos en saa sokeria (a.k.a karkkia, leivoksia, jätskiä tms.). Mut en oo sentään niin pahasti riippuvainen sokerista, ku mun iskä alkoholista. Oikeesti, eilenki se oli ihan kännissä. Ja se vielä ihmettelee, miks mua ei oikeen huvita juoda perjaatteessa mitään alkoholipitosia juomia. Mua alkaa ällöttää ja oksettaa jos ees yritän juoda. Se on vaan niin vastenmielistä, ku joutuu elämään varoittavan esimerkin kanssa.

Alotin eilen kirjottamaan uutta tarinaa. Kirjotan sen englanniks, koska se on mulle sujuvampaa ku suomi. Oikeestaan kirjotan kaiken muun paitsi nää blogimerkinnät englanniks nykyään. Esimerkiks päiväkirjaa pidän enkuks. Bloginki kirjottamista oon harkinnu, mutta toisaalta tää on koulun lisäks ainoo taho, joka pitää mua kiinni suomenkielessä. Ja ainahan sitä on hyvä osata täydellisesti äidinkieltään, joten en ainakaan vielä vaiha blogimerkintäkieltä englanniks.

Kuuntelen just Jamie Cullumin The Pursuit -levyä, jonka ostin tänää, ku käytiin vanhempien ja toisen veljen kanssa Kodin 1:ssä. Ja ei härreguud, tässäpä vasta loistava levy! Oikeesti, koko kiekko on täynnä fantastisia biisejä. Esimerkiks You And Me Are Over on paikoittain täysin hysteerinen kappale. Tää levy todellaki ansaitsee ne kaikki hyvät arvostelut, mitä se on saanu. Jamie on ihana. Mä omistan tällä hetkellä kolme sen levyä: Twentysomething, Catching Tales ja nyt tän uusimman The Pursuitin. Ku mä ja iskä oltiin just levyhyllyjä kaivamassa tänää siellä Kodin 1:ssä, iskä piikitteli (hyväntahtosesti) mua siitä, että ostan taas Jamien levyjä. Mut pakkohan ne on ostaa ku ne on niin loistavia!

Eilen olin sit siellä Redun synttäreillä. Siellä oli ihan sekoo meininkiä, joka tekiki siitä niin kivaa. Mäki löysin itteni yhessä vaiheessa juoksemasta Redun pihaa ympäri vaipan näkösissä alkkareissa (ne oli farkkujen päällä) ja huutamassa “Imekää parsaa!” Mulla ei taida olla asiaa niiden pihalle uudestaan tässä vähään aikaan. xD

Ei hemmetti, mä oon niin saamarin ilonen kahen mun kaverin puolesta! Ne on vihdoinki tunnustanu oikeet tunteensa toisilleen. Ne koki ensisuudelmansa viime sunnuntaina. Mä oon niin ilonen niiden puolesta, että ei mitään rajaa! LOVE AIN’T GONNA LET YOU DOWN!!

Mikä siinä on, että mä en ikinä ehi kirjottaa torstaisin? Tällä kertaa olin shoppaamassa synttärilahjoja Redulle mun muiden kavereiden kanssa. Ostin sille yöpuvun topin ja housut. Lähenki tästä kohtapuoliin kävelee Redulle päin. Mut ensin mun on pakko saada tää kirjotettuu!

Me tehään koulussa Romeo ja Julia -näytelmästä omat versiot. Meiät arvottiin viiteen ryhmään, joista jokanen esittää yhen pätkän. Mun ryhmässä on mun lisäks kolme poikaa, joten ei varmaankaan oo epäselvää, kuka esittää Juliaa… Me esitetään viiminen eli viides pätkä, jossa kaikki kuolee ja kaikki on traagista ja voi ei. Mutta jotta asiat ei olis liian helppoja, meiän pitää ite keksii repliikit. Niitä me sit pyöriteltiin tänää koko tunti, eikä saatu siltikään valmiiks. Mut kyl se siitä sitte, maanantaina jatketaan.

Ei hemmetti, mun piti kirjottaa jostain tärkeestä, mut mä unohdin jo mikä se oli!! Se juttu oli koko ajan mun mielessä, mut ei oo enää. Damn. Ei voi mitää, kirjotan siitä sit ku muistan. Mut nyt mun pitää lähtee, eli moikka vaan!

Meil oli tänää ilmasuu, niinku joka keskiviikko. Harjoteltiin näytelmää, mut saatiin tietää, että sen esitysajankohta muuttu, taas. Niinku joku saattaa hämärästi muistaa, meiän oli aluks tarkotus esittää se joulujuhlassa, eli kaks kuukautta sitte. Se ope kumminki tajus, et me ei oltais millään ehitty saamaan sitä koko hommaa valmiiks jouluun mennessä, joten se peruuntu. Sitte oltiin puoltoista kuukautta ilman minkäänlaista tietoa esityspäivästä, harjoteltiin vaan ja valmisteltiin vaatetusta. Sit ennen hiihtolomaa tuli tieto, että esitettäis näytelmä seiskaluokkalaisille maaliskuussa “Hyvä minä” -teemapäivänä. Mutta, tänää me sitte kuultiin, että Hyvä minä -päivä siirtyy, ja siitä tehään ulkoliikuntapäivä. Joten me ollaan taas vailla esityspäivää. Joskus musta tuntuu, että me ei saada ikinä esitettyy sitä. Ja siinä ryhmässä on pari tyyppii, jotka lintsaa joka toisen tunnin, ja ne on vieläpä mukana siinä näytelmässä! Miten ne kuvittelee, et me saadaan sitä ikinä valmiiks tällä menolla? Ärsyttävän itsekästä toimintaa.

Ilosempiin asioihin: sain tänää synttärikutsun Redulta. Kyllä vaan, siltä kaverilta, jolla on kolme nänniä. xD No joo. Pippalot on perjantaina ja huomenna olis tarkotus mennä ostaa lahjoja Siren, Pedron ja Jonskun kanssa. Ne on tavallaa niinku nyyttärit, että kaikki tuo myös jotain syötävää. Mä ja Pedro tuodaan karkkia, Sire leipoo muffineja, Jonsku tuo sipsejä, Krisu tekee pinjatan ( xD ) ja muista neljästä vieraasta mä en sit tiiäkkään. Siis, kyl mä ne tunnen, mut en tiiän mitä ne tuo. Niistä tulee kivat juhlat, koska kaikki tyypit siellä on mun kavereita.

Ei hitto, löysin eilen tälläsen videon You Tubesta. xD Se on ihan sairaan hyvä.

Meil oli tänää kaks tuntii liikkaa. Ja kunnon rääkkii oliki! Me jumpattiin/aerobicattiin. Ei kuulosta niin hirveen raskaalta, mut sitä se kumminki oli. Lihakset joutu koetukselle, vielä ku mä en oo mitenkään urheilullinen, liikunta on aika vastenmielistä mulle, joten tietysti mun kunto ei oo mikään kehuttava. Mut onneks mun liikuntaryhmässä on muitaki mun ajatusmaailman omaavia, joten en oo ainoo hikoileva ja puuskuttava tyyppi siellä. Huomenna on sit aika varmasti paikat kipeinä, mut ei voi mitää. Ens viikon tiistaina uimaan. Not cool.

Meiän luokanvalvoja/fysiikanopettaja/matikanopettaja/kemian-puolikkaan-kurssin-opettaja oli tänää poissa. Tietysti ensimmäinen kysymys mun luokkalaisilta ku sijainen tuli avaamaan oven oli “Onks se darrassa?” xD Aina jos se kyseinen ope ei jostain syystä oo koulussa, ne luulee heti, että se makaa darrassa himassaan. Vielä ku se ei edes juo.

Oon jotenki hirveen addiktoitunu Adam Lambertin CD:een. xD Oikeesti, kuuntelen sitä mankasta, iPodista tai koneelta koko ajan. Ja aina bussissaki fiilistelen sen tahtiin. Ja toi otsikkoki on Adamin biisistä Music Again. Se ei kyllä ehkä oo paras biisi, mä tykkään enemmän Fever:stä ja Whataya Want From Me:sta. Kunnon fanityttö mäki oon. xD Mut pitää kyl tunnustaa, jos Adam tulis Suomeen, niin totta kai mä menisin kattoo sitä! Raahaisin pari ei-niin-innostunutta kaverii mukaan ja lähtisin kiljumaan ääneni pilalle.